Keväällä 2010 Kuutti Haapanen seikkailee putskun perässä Enkeltenvuorilla eli Engelbergissä. Tämä on Kuutin blogi kahden kuukauden retkestä Enkelivuoren maisemiin.
11.3.2010
Laskut laskettu
Istun tässä kotona ja kattelen harmaata keliä ulkona. Eli reissu alkaa olemaan ohi. Lähdettiin maanantai iltana ajelemaan Eberistä Suomea kohti, Saksan ja Ruotsin kautta ja tässä sitä nyt ollaan. 2kk laskureissu ohi, mutta hyvä reissu olikin!
Andermatin reissun jälkeisistä laskuista ennen viime viikonloppua ei ole paljoa kertomista. Aika vähissä oli uusi lumi, joten mäessä ei tullut kauheasti vietettyä aikaa. Toki tuli siellä melkein joka päivä käytyä ihmettelemässä ja etsimässä lunta. Välillä se tuottikin tulosta! Käytiin myös Luganossa, joka oli oikein mukavan oloinen kaupunki. Luganoon tultaessa tuntui, että tuli aivan toiseen maahaan. Kaikkialla puhuttiin Italiaa ja maisemat olivat aivan jostain paljon etelämpää vuorineen. Nyt maaliskuun alussa jo +12 lämmintä ja aurinko paistoi. Mikäs siinä oli auringossa istuskellessa ja laitellessa Suomeen kavereille viestiä, jossa oli kuulemma -20.
rannalla kruisailua...
Viime viikonloppuna päästiinkin, sitten ihan kunnolla laskupuuhiin. Pe-la yönä tulemaan sitä valkoista kultaa ja sitä tulikin Engelbergin alueelle joku 30-50cm riippuen paikoista. Joten Lauantaista- maanantaihin tuli laskettua kyllä reissun yksiä parhaimmista päivistä.
Lauantaina dumppasi vielä koko päivän ja oli tosi heikko näkyvyys. Joten oltiin Tanen kanssa Brunnilla kyttäilemässä kelejä ja pelaamassa Brunni huttessa Unoa Ruotsalaisten kanssa. Iltapäivällä keli vähän rauhoittui ja päätettiin haikata Brunnin nappi hissin toppiin, koska se oli kiinni ja laskea Grunewaldiin. Oli kyllä haikkauksen arvoinen lasku. Päästiin vetämään ekat jäljet Hintervallin puolelle. Lumi oli todella kevyttä pakkas lunta , joka pölisi kivasti siinä suihkiessa. Grunen asemalla nähtiin muitakin suomalaisia ja päätettiin, että haikataan uusiksi toppiin ja vedetään yksi aukko metsän keskellä. Päästiin vetämään first trackit, joten mikäs siinä huudellessa jihaata. Siitä suoraan viiden junaan ja affeen hehkuttamaan päivää.
Sunnuntai aamuna mentiin heti kasilta Titliksen ala-asemalle, jossa oli aistittavissa suurta puuteri ressiä. Koko ala-asema oli täynnä jengiä ja kyynerpäitä ei säästelty. Ala-asemalla kävi vielä selväksi, että ainoastaan Laubin puoleiset hissit ja Standin kabiini aukeaisivat, joten ainut hyvä laskettava paikka olisi Laub. No mentiin mekin ja ei voi kun hehkuttaa. Päästiin aika kärjessä vetämään omaa linjaa. Lumi oli kevyttä, sitä oli paljon, se lensi kivasti naamalle ja vauhtia sai paljon. Pari kertaa päästiin Laub laskemaan, sen jälkeen se alkoi olemaan jo aika trackeilla, mutta samalla kaikki hissit aukesivat. Joten jonottamaan ja tsekkamaan Steinberg. Se oli kuitenkin virhe, siellä oli tuullut ja lumi oli todella sketsiä tuulen takia. Steinbergillä jouduttiin laskemaan yksi vähän jyrkkä ja kivinen seinä, josta oli vain yksi exitti. Oltiin vedetty se niin huomattiin, että laskun ylhäällä oli hädissään, jotain turisteja, joilla ei ollut mitään hajua missä olivat. Huutelivat siellä jotain, että ei saada lähteä. Joten jäätiin neuvomaan heitä. Oli kyllä kamalan näköistä, kun nämä turret yrittivät liukua sieltä alas. Sitä taas kelasi, että eivätkö ihmiset mieti yhtään mihin lähtevät laskemaan. Näilläkään turreilla ei ollut laskureppuja, joten tuskin oli vyöry kamoja ja suksetkin olivat jotain puikkari tasoa. Steinberg, kuitenkin houkuttelee näitä turreja tosi paljon, koska sinne pääsee suoraan topista laskemaan. Ilmeisesti ihmiset , eivät vaan sitten tiedosta että se on jäätikköä, jossa on railoja.
Loppupäivän parhaat laskut sattuivat taas Brunnilla. Siellä ei ollut oikein ketään koko päivänä, joten Grunewaldin laskulla pääsi taas piirtämään rauhassa omat linjat lumeen. Viiden junalla kylään ja suoraan affeen, kyllä tälläisten päivien takia kannattaa raataa Suomessa. On se vaan jotain niin hienoa päästä piirtämään omat jäljet auringossa syvään lumeen hyvien kavereiden kanssa!
pojat runnilla...
Loppupäivän parhaat laskut sattuivat taas Brunnilla. Siellä ei ollut oikein ketään koko päivänä, joten Grunewaldin laskulla pääsi taas piirtämään rauhassa omat linjat lumeen. Viiden junalla kylään ja suoraan affeen, kyllä tälläisten päivien takia kannattaa raataa Suomessa. On se vaan jotain niin hienoa päästä piirtämään omat jäljet auringossa syvään lumeen hyvien kavereiden kanssa!
pojat haikkaa...
Panu korkkailee...
linjat...
Vedettin eka toinen kuru ja laskettiin alas Grunwaldin asemalle asti. Koko lasku oli yhtä taivasta. Ei tietoakaan muista laskijoista ja jäljistä. Mikäs siinä ylhäällä tykitellessä isoa jäljetöntä kenttää ja alempana väistellessä puita syvässä puuterilumessa etsien omia linjoja ja hakiessa pikku droppeja. Alhaalla Grunewaldin asemalle jätkien naamat oli yhtä hymyä.
asemalla hymyilyttää...
Toinen kuru oli vielä korkkaamatta, ja se oli ehkä vielä parempi. Ylhäältä sopivan jyrkkää vähän kapeampaa pätkää ja alhaalta avautui isompi kenttä johon pääsi nautiskelemaan isoa käännöstä. Ylhäällä nautiskeltiin vielä elämästä auringossa vajaan tunnin verran hakiessa sopivaa aukkoa laskulle, koska alempaa oli noussut pilviä ylemmäs. Aukkohan löytyi ja naamat olivat taas yhtä hymyä koko matkan alas asemalle.
meitsi laskupuuhissa..
Kaikki hyvä loppuu kuitenkin aikanaan, joten oli kylään pääsyn jälkeen aika suunnata Subarun nokka kohti Suomea ja uusia haasteita. En voi kuin suositella pitempää reissua jonnekin päin Alppeja, vaikka Engelbergiin. Parin viikon reissussa ei välttämättä pääse laskemaan ihan juuri sellaista lunta kun on unelmoinut. 1-2kk aikana pääsee varmasti. Reissulla tutustuu myös paljon uusiin ihmisiin ja saa hyvin uusia kavereita ja kokee paljon uutta. Samalla pääsee kiinni rentoon elämään, kun päivän ns. ”työ” on jos kävis vähän laskemassa. itse ainakin jäin pahasti koukkuun ja tulen varmasti palaamaan Engelbergiin ensi kaudeksi ja toivon mukaan pitemmäksi aikaa. Nyt tiedossa töiden etsimistä ja keväällä ehkä Norjaan vielä?
kotiipäin menossa..
1.3.2010
Anderin Matti
Hiljasta pidellyt täällä Eberissä lumien suhteen. Viikonloppunna tuli joku todella voimakas tuuli ja kylässäkin tuuli tosi kovaa hyvä että pääsi eteenpäin kävelemään. Lähdettiin sitten vihdoin käymään Andermatissa Panun, Jekun ja Tanen. Andermatissa piti huhujen mukaan olla vähän laskettavaakin lunta. Eli eikun Subaru alle ja nokka kohti Anderia!
Andermatthan on pieni hiihtokeskus Engelbergistä joku 1h ajomatkan päässä. Toppi on vajaassa 3000m ja kylä taitaa olla reilussa 1400m. Andermatin keskus jakautuu moneen eri alueeseen: Gemstock, , Nätschen, Sedrun ja Oberalpp. Gemstock on oikeastaan se mäki jolta kaikki parhaat reitit lähtevät. Muut keskukset ovat enemmän perhe- ja rinne hiihto paikkoja. Olin viime vuonna pari viikkoa käymässä ja Andermatissa ja oli kyllä todella mukava palata päiväksi sinne. Andermatt on varsin pieni keskus. Gemstockin toppiin mennään kahdella kabiinilla ja taitaa sieltä pari rinnettä tulla alas, mutta en nyt rinteitä sinne lähtisi laskemaan. Vapaalasku mahdollisuuksia sitten onkin paljon enemmän.
alakabiinin ala-asemalta...
Kylästä rinteitä tsiikaillessa lumitilanne näytti varsin heikolle. Lumi näytti varsin kovalle sekä tuulen pieksämälle. Aurinko sentään paistoi lämpimästi! Otettiin kuitenkin hissit toppiin ja päätettiin mennä tsekkaamaan kirahvin reitti. Otettiin alatrave sinne ja ylhäällä kurun päällä odotti mukava yllätys. Lumi näytti ihan pehmeälle ja tuuli oli kasaillut sitä kivasti. Mukavaa laskuaan se olikin. Sai antaa kunnolla hanaa pitkästä aikaa! Kirahvi laskee kyläntasolle alas, joten sieltä oli pieni trave kylään ja hisseille.
Panu kirahvilla...
Otettiin sitten uusiksi kabiinit ylös ja päätettiin vetää kirahvi uudestaan. Nähtiin kuitenkin 1 kabiinin yläasemalle Joonasta (Karhumaa), joka on Panun vanhoja kavereita, joten lähdettiin laskemaan sen kanssa pari mäkeä ja Kirahvi lopuksi. Oli kyllä helvetin siisti katella Joonaksen menoa. Kaveri kuitenkin ehkä maailman paras Telemark- laskija. Veteli siinä 5-10m droppeja tuosta vaan kovalle ländille ja perässä laskiessa ei mitään mahdollisuuksia ollut pysyä lähellekään perässä.
Guspiksen lähtökuopissa...
Loppupäivästä käytiin vielä Tanen ja Jekun kanssa laskemassa Guspiksen lasku, joka laskee Hospenthalin kylään. Hospenthall on viereinen kylä Andermatista. Lasku ei kovin eeppinen ollut, aika kovaa lunta oli. Oli kuitenkin mukavaa käydä fiilistelemässä lasku vuoden tauon jälkeen!
Lopuks vielä Spycheriin kaljalle ja pitsalle. Oli ehkä paras pitsa pitkästä aikaa! Andermatt ei ehkä tarjonnut eeppisintä lunta, mutta mukavaa vaihtelua!16.2.2010
Aurinkoa!
Noniin nyt on pitkästä aikaa aurinko paistellut kivasti tässä jo muutaman päivän putkeen. Ainut vaan, että kaikki mestat alkaa olemaan aika laskettuja. Skinnailu hommiks mennyt.
Lauantaina oltiin kuitenkin vielä Brunnin puolella nauttimassa auringosta. Käytiin parikertaa haikkailemassa backbowlia ihan kunnolla ja molemmilla kerroilla saatiin vielä laskea omat kurut. Oli muutenkin Brunnilla tosi hiljaista. Backbowlissakin oli pelkästään suomalaisia liikenteessä. Vissiin kaikki olleet ihmettelemässä Titliksen puolta, jossa kaikki mestat laskettu puhki. Parit hyvät laskut saatiin Backbowlissa ja mentiin ottamaan sen jälkeen Rigidin terassille aurinkoa, johon Backbowlin lasku päättyy ja oli ihan kevät meiningit! Kokis maistui.
Tane backbowlin kurua tsekkeilemas...
Loppupäivästä vetäistiin vielä Grunewaldiin ja Grune ei pettänyt tällä kertaakaan, tosin aika puhkilaskettua sekin meinaa olla, mutta vähän jos metsästää linjaa löytyy. Illalla kävi vielä hyvä tuuri meikäläisellä ja pääsin Spindleen narikkaan töihin yöksi. Loppureissun budjetti hoidettu!
Jeku kattelee linjoja...
Nyt maanantaina ja tämä päivä ollaan skinnailtu tuolla Engstleen järvenrannalla olevalla mäellä. Sinne täytyy skinnata Engelsalpenin ala-asemalta ja joku tunnin skinnaus niin ylhäällä ollaan! Hiton hyvää lunta siellä kyllä on ollut ja parit kivat linjat ollaan siellä päästy laskemaan.
ei puuteri ressiä...
Rentoa elämä nyt on ollut. Ei tietoakaan puuteri ressistä. Tänään heräiltiin siinä vähän ennen kymppiä ja otettiin rauhassa aamupalaa. Ajeltiin bussilla ala-asemalle ja hissit ylös ja auringossa skinnailua mäkeä ylös ja lasku linjojen tsekkailua. Lasku alas ja skinnailua uudestaan ylös. Toisen laskun jälkeen päätettiin laskea Engstleen järvenrannalla olevalle Huttelle syömään. Päivänkeitot terassille. Siitä kelkkakuljetukselle ala-asemalle ja takaisin kylään affelle.
keitolla...
21.2.2010
Lunta!
Tässä oltiin venailtu koko viikko lunta. Kaikki mestat alkoi olemaan jo laskettu sekä auringon raiskaamia. Meinasi jäädä mäenlasku vähän vähiin, kun mitään laskettavaa ei oikein löytynyt edes pienellä kinnaamisella. Perjantaina alkoi päivällä, kuitenkin tiputtelemaan vähän lunta ja lauantaiaamuna ikkunasta ulos kurkkaillessa tilanne näyttikin jo vähän paremmalle! Vääntäydyttiinkiin siinä heti kasin jälkeen hisseille Tanen kanssa, kun oltiin Jekulle soiteltu ja pähkäilty uskaltaako mennä Titliksen puolelle. Keli kun oli vielä vähän sinkissä. No mentiin kuitenkin Titlikselle. Oltiin siinä heti ysin jälkeen Laubin ylhäällä kattelemassa, jossa odotti kauhea sinkki.
Lähdettiin kuitenkin alas laskemaan ja puolenvälin jälkeen keli aukesi. Lopun metsäpätkät tarjos kyllä hyvää pyyda laskua, uutta lunta oli joku 30cm. Juuri sen verran, että pohjat ei pahemmin kolissut. Pisti hymyilyttämään.
Laubin topis, näkyvyys nolla...
Lähdettiin kuitenkin alas laskemaan ja puolenvälin jälkeen keli aukesi. Lopun metsäpätkät tarjos kyllä hyvää pyyda laskua, uutta lunta oli joku 30cm. Juuri sen verran, että pohjat ei pahemmin kolissut. Pisti hymyilyttämään.
Loppupäivä koluttiinkin Grossella ja pitihän sitä Brunnin puolikin käydä tsekkaamassa. Kelikin aukes loppupäivää kohden mukavasti ja alkoi näkemään paremmin. Brunnin puoli tarjosi loppupäivästä vähän jännitystä nimittäin: Grunewaldin loppu traversella asemalle laskiessa olikin pikku yllätys. Keskellä kapeaa jyrkkää ränniä (jonka joutuu vetämään syöksyllä) oli tipahtanut isoja jää/lumipalloja. Vauhtia siinä kohti on jo niin paljon, että ei auttanut, kuin yrittää vähän väistää. Ei siinä onneks kenellekään pahemmin käynyt. Tässä taas huomasi, että aina pitäis jaksaa skarpata loppu travetkin.
Tane Grossel duunihommissa...
Hiton hyvä toimistopäivä oli ja viideltä oltiin vasta takaisin kylässä. Siitä suoraan affelle, kämpälle safkan laittohommiin ja odottelemaan seuraavaa päivää!
Tänään keli aukeskin täysin siniseltä taivaalta ja sen kyllä huomas heti mäessä. Oli jokainen Engelbergin parkkipaikka täynnä autoja. Muutenkin on ollut koko viikon mäessä jonoja hisseihin päivällä ja kylän parkkipaikat täynnä autoja. Kuulemma täällä hiihtolomat alkaneet ja sen kyllä huomaa mäessä. Sitä vaan itse kelailee, että kuka tulee tänne laskemaan rinteitä. Kaikki rinteet Titliksen puolella ovat melkein kapeita semi jyrkkiä rännejä. Ei tietoakaan leveistä hyvä profiilisista rinteistä. Ei tulisi mielenkään tulla laskemaan rinteitä tänne. Monet näköjään, kuitenkin tulevat ja hyvä näin. Onpahan asiakkaita.
Kiva päivä oli kuitenkin. Aamulla käytiin vetäsemässä kerran Grosse. Se oli kuitenkin jo aika laskettu, niin kuin kaikki helposti saavutettavat mestat. Eilen oli kuitenkin niin paljon jengiä mäessä, että mestat laskettiin nopeasti. Niinpä vedettiin parikertaa Galtibergin lasku. Ekalla runilla se oli vielä hyvässä kunnossa. Yläosassa riitti tilaa omille jäljille. Loppupäivästä, kun käytiin uudella ranille, oli se jo melko laskettu. Kertoo miten paljon jengiä ollut liikenteessä. Galtiberg, kuitenkin päättyy jonkun 5-6km päähän kylästä Fuhrenalpeniin, josta pitää ajaa bussilla takaisin kylään.
keskellä kuvaa Galtibergin lasku...
Juu ja käytiinhän tuossa päivällä Tanen kanssa korkkaamassa Vendeltä yksi seinämä, johon piirrettiin suht makeat jäljet.
Venden yksi seinämä. Vasemmalle meitsin linja oikealla Tanen...
Täytyy kyllä sanoa, että nyt paripäivää kun pääsi taas kunnon pehmeää lunta laskemaan, niin huomasi että oli meikän Armada JJ:t kotonaan. Ostin täksi kaudeksi tosiaan nuo JJ:t. Niissä on molemmissa päissä rockeria ihan kivasti ja jalkavuuttakin löytyy. Muutenkin JJ:n sivuleikkaus on hieman veikeä. Parhaiten näät sen www.armadaskis.com. Kuitenkin sivuleikkaus ei ole aivan perinteinen. Pituutta sivakoilla on 185cm ja leveyttä keskellä 115mm. Siteet oon iskenyt suht keskelle. Täytyy sanoa, että tosi ketterät JJ:t on laskea. Brunnin metsissä sukset saa kääntymään tosi nopeasti, mutta kuitenkin isompia kenttiä vetäessä JJ:t kestävät suht hyvin vauhtia ja isoa käännöstä on mukava laskea. Se täytyy kuitenkin sanoa, että pehmeää lunta pitää olla. Nimittäin jos joutuu yhtään jollekin jäiselle pinnalle. Niin on aivan hukassa. Tosin ei kai sitä jäistä rinnettä tarvitsekaan laskea?
Ennen reissua tuli rinnelaskua testattua Kasurilassa ja kyllä se laskeminen JJ:llä oli ihan hauskaa sielläkin. Vähän vauhtia vaan niin suksi lähti kulkemaan näppärästi kantilla ja kääntyivät ihan nopsaan. Täällä en oo kuitenkaan jaksanut yhtään laskea rinteitä. Yleensä siirrytään rinteiden kautta vaan toisille mestoille ja rinteet ovat jäässä tai kummuilla. Joten tulee vaan jotenkin lanailtua ne alas.
Se täytyy sanoa että: Rohkeasti kokeilemaan Rocker suksia. Laskeminen on vaan niillä paljon helpompaa! Suksi kelluu tosi helposti pehmeässä ja kaikista kummuista on kiva jibautella jotain. Suksea voi myös laskea tosi keskeltä. Oon huomannut sen, että kauheana ei tarvitse takaa nojailla, jos vertaa kokemuksiin kapeammista ja ei rocker suksista.
Ensi viikosta tulossa mukava toivon mukaan. Huomenna kinnailemaan Vendelle ja jossain vaiheessa viikkoa Andermattiin?
16.2.2010
Aurinkoa!
Noniin nyt on pitkästä aikaa aurinko paistellut kivasti tässä jo muutaman päivän putkeen. Ainut vaan, että kaikki mestat alkaa olemaan aika laskettuja. Skinnailu hommiks mennyt.
Lauantaina oltiin kuitenkin vielä Brunnin puolella nauttimassa auringosta. Käytiin parikertaa haikkailemassa backbowlia ihan kunnolla ja molemmilla kerroilla saatiin vielä laskea omat kurut. Oli muutenkin Brunnilla tosi hiljaista. Backbowlissakin oli pelkästään suomalaisia liikenteessä. Vissiin kaikki olleet ihmettelemässä Titliksen puolta, jossa kaikki mestat laskettu puhki. Parit hyvät laskut saatiin Backbowlissa ja mentiin ottamaan sen jälkeen Rigidin terassille aurinkoa, johon Backbowlin lasku päättyy ja oli ihan kevät meiningit! Kokis maistui.
Tane backbowlin kurua tsekkeilemas...
Loppupäivästä vetäistiin vielä Grunewaldiin ja Grune ei pettänyt tällä kertaakaan, tosin aika puhkilaskettua sekin meinaa olla, mutta vähän jos metsästää linjaa löytyy. Illalla kävi vielä hyvä tuuri meikäläisellä ja pääsin Spindleen narikkaan töihin yöksi. Loppureissun budjetti hoidettu!
Jeku kattelee linjoja...
Nyt maanantaina ja tämä päivä ollaan skinnailtu tuolla Engstleen järvenrannalla olevalla mäellä. Sinne täytyy skinnata Engelsalpenin ala-asemalta ja joku tunnin skinnaus niin ylhäällä ollaan! Hiton hyvää lunta siellä kyllä on ollut ja parit kivat linjat ollaan siellä päästy laskemaan.
ei puuteri ressiä...
Rentoa elämä nyt on ollut. Ei tietoakaan puuteri ressistä. Tänään heräiltiin siinä vähän ennen kymppiä ja otettiin rauhassa aamupalaa. Ajeltiin bussilla ala-asemalle ja hissit ylös ja auringossa skinnailua mäkeä ylös ja lasku linjojen tsekkailua. Lasku alas ja skinnailua uudestaan ylös. Toisen laskun jälkeen päätettiin laskea Engstleen järvenrannalla olevalle Huttelle syömään. Päivänkeitot terassille. Siitä kelkkakuljetukselle ala-asemalle ja takaisin kylään affelle.
keitolla...
12.2.2010
Sukset hukassa
Grunewaldin asema...
Pari päivää tässä taas pidellyt sinkkiä. Eilen kuitenkin toissapäiväisen lumentulon johdosta olin intoa täynnä lähdössä mäkeen. Brunnille päästyä tilanne, kuitenkin näytti taas ikävälle. Mitään ei oikein nähnyt ja ajattelin , että tuskin tästä mitään erikoista tulee. Brunnin lähimetsät ja paikat oli jo aika koluttu ja minnekään ei oikein tohtinut mennä, kun ei nähnyt mitään. mentiin sitten Grunwaldiin ja sieltähän löytyi jo hyvin uutta lunta, paikoittellen yli 30cm tosi pehmeää uutta tavaraa. Vedeltiin Grunessa ihan perusreittejä. Toisella runilla päätettiin vetää Grunessa vähän pitempi metsikössä oleva seinämä. Lunta oli mukavasti , joten päätin luukuttaa sen hyvällä vauhdilla. Puolessa välissä laskin varmaan johonkin töyssyyn ja naps toinen suksi lähti irti ja karkuun. En ole oikein karkuremmejä pitänyt täällä lumivyöryjen takia. Jos joudun lumivyöryyn niin sukset vetävät syvemmälle vyöryssä. Yritin pysyä suksen perässä, mutta en ihan pysynyt loppuun asti. Kuitenkin oli pieni haju mistä etsiä. Ruvettiin porukalla sitten suksen metsästykseen. Onneksi meitä oli joku viiden porukka laskemassa, niin pystyi suht hyvin haravoimaan aluetta, missä oletin että suksi on. Tässä vaiheessa rupesin jo kelailemaan, mistä saan rahat uusiin suksiin, kun tuntui että ei suksea millään löydy mistään. Jonkun vartin päästä, kuitenkin Kemmi ja Markku äkkäsivät sukset vähän ylempää missä olettettiin, että se olisi. Päivän pelastus. Grunen junaankin kerettiin ja loppupäivästä vedettiin yks hyvä rani vielä.
kurua korkkaamassa...
Tänään heräiltiin siinä toivossa, että päästäisiin jo Titliksen puolelle. Aamulla kateltiin kelejä ja vähän oli pilvessä, siis Brunnille. Vedettiin suoraan Brunni ylös ja haikattiin backbowliin. Kateltiin vähän pilviä. Backbowlin pohjalla oli pilvee ja ei meinannut nähdä, mutta ylempänä näki hyvin. Kateltiin sopiva kuru, joka tultaisiin laskemaan. Pääsinkin korkkaamaan kurun. Ennenkin tullut vedeltyä tätä kurua, lumi ei ehkä ollut niin hyvää, kun viimeksi, mutta hyvää laskua. Loppupäivästä vedettiin vielä pari kertaa Gruneen. Hyvää lunta löytyi sieltäkin ja nyt kun lämmöt on ollut tosi matalalla pääsee Grunessa vetämään alas asti kevyttä pakkaslunta. Ihan jees päivä taas!
8.2.2010
Hyvää hiihtoa
fiilistelyä ylhäällä...
Oli kyllä hyvää hiihtoa pariin päivään. Eilisen sinkin jälkiin oltiin heti aamusta skarppeina ylhäällä ja ponkaistiin heti kasin bussilla Darksiden eli Titliksen ala-asemalle ja ylös mäkeen. Oltiin jo edellisiltana päätetty, että käydään skinnaamassa Vendeslyckenin satula, jonne lähdetään skinnaamaan Jockstockin yläasemalta. Just kun päästiin ylös lähtikin meidän eteen jo pari muuta laskijaa availemaan reittiä ylös, joten ei jouduttu ladun avaushommiin. Muillakin saman suunnitelmat, mutta laskettavaahan riittäisi. Jonkun reilun tunnin skinnailun jälkeen oltiin ylhäällä. Fiilisteltiin vähän auringossa ja tsekkailtiin tulevia linjoja. Lunta oli joku parikytsenttiä pehmeetä ja sen alla ei ollut mitään kivikovaa kerrosta, eli ihan kivaa laskettavaa.
Tane lanailee ylhäällä...
Yläosan satulan jälkeen päätettiin laskea laskijan oikealtapuolelta seinämä, jonne piti parin kiviröykkiön läpi lähestyä. Oltiin vähän arvailtu, että siellä ei olisi käynyt kukaan ja hyvällehän se näytti kun päästiin perille! Lumi oli vähän irtonaisen oloista, mutta päätettiin silti vetää mesta ja aika hymyissä suin sitä sai laskun jälkeen olla Engelsalpenin ala-asemalla. Vendeslyckenistähän lähtevä lasku päättyy loppujen lopuksen Engelsalpenin ala-asemalle, josta on helppo lähteä lähestymään seuraavia laskuja ottamalla hissi ylös Jochpassiin.
meitsi lanailee omaa seinämää...
Iltapäivästä päätettiin Tanelin kanssa käydä tsekkaamassa vielä aurinkoinen Brunnin puoli. Mentiin suoraan tsekkailemaan backbowlin tilannetta ja Kallen vihjeiden avulla löydettiin vielä oma auringolta suojassa oleva kuru, joka päästiin korkkkaamaan. Tämän jälkeen suomipoikien kanssa vähän aurinkoa ottamaan terassille johon backbowlin lasku päättyy. Päivän kruunasi vielä lasku Grunewaldiin, josta löytyi vielä ihan hyvää laskettavaa ja omia linjoja. Illalla piti vielä vähän juhlistaa Villen lähtöä Ski lodgella ja kämpillä hyvän ruuan ja kavereiden parissa. Hyvä päivä kerrassaan.
7.2.2010
Sinkkiä sinkkiä ja vähän aurinkoa
pojat maistelee fondueta...
Viikko mennyt täällä vähän kelejä venaillessa. Voisi sanoa, että puolet päivistä mennyt maanantaista lähtien aivan kauheassa sinkissä. Tänään kun käytiin palloilemassa Brunnin puolella, niin hyvä että näki 10m eteensä. Jää vähän laskuhommat vähälle, kun ei saa mitään kiintopisteitä. Engelbergin pieni heikkous onkin oikeastaan, että tällaisellä tosi pahalla sinkillä ei meinaa olla mitään laskettavaa. Brunnin puolella on kyllä metsiä, mutta osa metsistä on kiellettyjä Gems- eläimen suojelualueita. Joten ei huvita hirveästä hakea 500cfh jättipottia ja kausarin mitätöintiä. Jos ei kauheata sinkkiä ole, niin silloin kyllä löytyy harvaa metsää, jos laskee Grunewaldiin, mutta tällaisella kauhealla sinkillä ei laskuhommista tule mitään.
Ihan mukava viikko kuitenkin ollut. Ville tuli Suomesta morjestamaan meitä tänne viikoksi, joten pitänyt näyttää Villelle vähän kylää ja mäkiä. Ihan mukavaa vaihtelua. Eilen (lauantaina) oli kyllä hiton hyvä laskupäivä. Perjantai iltana alkoi pieni dumppi ja toi mäkiin jonkun 20-30cm lunta, paikoitellen enemmän ja lauantai aamuna oltiinkin kärppinä mestoilla. Käytiin eka vetäisemässä Gross, Jocstockin puolelta. Joutui vaan hieman kiristelemään hampaita, kun Jochstockin hissi ei meinannut aueta ja oli kiire mäkeen. Ylhäällä olo oli vähän pettynyt, lunta ei ollut tullutkaan niin paljoa Grossille. Ihan kivaa isoo käännöstä pääsi vetämään, mitä nyt pohjat vähän kolisi. Sen jälkeen käytiin paukuttelemassa Laubbia. Siellä oli vielä hyvin tilaa omille linjoille ja lunta paljon paremmin, kuin Grossilla. Hiton hyvää laskua. Ite laskin vielä reilusti laskijan oikealta kivan metsän sekaisen kentän, jonka pääsi korkkailemaan.
Laub alhaalta laskun jälkeen...
Loppupäivä menikin paria tiukempaa kurua laskiessa Mittellä. Kahden jälkeen päätettiin Antin kanssa käydä vetämässä vielä backbowli. Sinne on Brunnin topista pikku haikki. Matkalla nähtiin Simoa, joka vihjas vähän, että siellä olis hyvää lunta ja niin oli! Sai paukuttaa omia linjoja ja oli paljon hyvää pehmeää tavaraa.
Pari suomalaista kausilaista on täällä kovasti hehkutellut Brunnia ja itsekin alan uskomaan Brunniin. Siellä ei käy koskaan dumppi päivinä oikeastaan yhtään jengiä, joten mitään kilpailua ei ole toisin kuin Titliksen puolella. Saa nähdä ehkä joku päivä sitä uskaltaa Brunnille heti dumpin jälkeen!
Tane kruisii Brunnilla...
Nyt maataan kämpillä aivan puhki ja tsiikaillaan jotain Saksan avaraa luontoa. Huomenna pitäisi auringon paistaa ja laskettavaa vielä olisi! Sitä odotellessa.
tsillailua...
2.2.2010
Elämää Engelbergissä
Brunnin kabiinista osa kylästä...
Päivät menee kyllä täällä varsin leppoisasti. Yleensä jos on jotain hyvää laskettavaa mielessä: Heräillään siinä seiskan-kasin maissa aamulla. Puurot naamaan ja ala-asemalle tavoitteleman ensimmäisiä gondoleja. Hiihdellään jos on hiihdeltävää koko päivä, otetaan aurinkoa jne. Nyt ollaan vedetty, kun on ollut hitosti laskettavaa jotain 8h päiviä. Laskujen jälkeen safkaa vaan naamaan, käymään ehkä Yucatanissa affella morjestamassa tuttuja tai pyörimässä muualla ja nukkumaan.
Muutenkin Engelbergistä löytyy kaikki mitä ihminen tarvitsee. On hyvä after-ski paikka Yucatan. Afteris 1,5l kannu bisseä 9chf. On kai niita muitakin paikkoja, kuten Eden ja Ski lodge, mut ei olla niihin käyty tutustumassa. Jos haluaa lähtee yöhön, joka illaks löytyy melkein joku hyvä baari. Maanantaina parhaat jahut on Ski lodgella, Tiistaina The Cavelle jne. Kylän ainut yökerho Spindle on auki vähintään keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin ja siellä on aina hyvät meiningit. Joten jos lasku ei suju niin ainakin jotain tekemistä täältä löytyy. Onhan täällä myös sportcenter, jossa voi käydä pelaamassa curlingia, kiipeilemässä salilla, uimassa jne. Joku kylpyläkin taitaa löytyä.
Safka asiat hoidetaan yleensä, että käydään tuolla alakylillä kaupassa. Stansissa joku 20-30km Engelbergistä löytyy tosi iso Migros, jossa on aina hyviä tarjouksia. Sieltä on hyvä käydä poistamassa kerralla viikon safkat. Sellainen tuntuma alkaa olemaan, kun ostaa Migrosen omia merkkejä niin ostokset tulee halvemmaksi, kuin Suomessa.
Juu ollaanhan tässä hiihdeltykin. Sunnuntaina vedettiin kunnon laskupäivä. Aamulla näkyvyys oli hyvä, joten mentiin Titliksen puolelle ja löydettiin hyvää lunta Grossilta. Hiihdeltiin sitä ja sen vieressä olevaa Mittiä joku 6 kertaa ja oli hyvää laskua. Ei kuitenkaan ihan, joka käännöksen faceshottia, mutta kuitenkin. Loppupäivästä käytiin vetämässä vielä Galtin lasku. Lasku lähtee Titliksen huipulta ja päättyy Fuhrenalpiin kylänperukoille. Korkeuseroa tulee joku 2100m. Reittiä oli laskettu jo aika paljon, mutta vedettiin vähän sivuun perusreitiltä ja saatiin piirtää omat käännökset lumeen. Nyt tässä odotellaankin lähinnä seuraavia dumppeja. Maanantaina oli tuuli jo vienyt lumia ylhäältä ja muutenkin on ollut hiton kylmä sää.poikamme mualimalla...
30.1.2010
Hyvää hiihtoa
välipäivän viettoa...
Huhhuh, Nyt alkaa olemaan kelit kohdillaan täällä. Alkuviikon piti hiljaista kelien suhteen. Vuoret olivat tiukassa sinkissä ja aurinko jäi haaveeksi. Vähän tuossa alkuviikosta taisi luntakin tulla, mutta ei oikein merkittävästi. Menikin maanantai ja tiistai välipäiviä vietellessä ja yö riennoissakin piti kävästä. Keskiviikkona kuitenkin vääntäydyttiin mäkeen, siinä toivossa, että olisi lunta tullut. Sama meininki oli muutenkin ala-asemalla. Jengiä oli heti hissien avaamisesta lähtien jo kunnolla. Ylhäällä odotti kuitenkin pettymys: vaivaiset pari senttiä lunta. Eli ei mitään. Käytiin kuitenkin Tanelin kanssa hiihtelemässä Grossia ja Laub ja tsillailemassa ylhäällä Titliksen huipulla. Laubilta löytyi jotain kivaa hyppykäännös pätkää ja pehmeää lunta. Jotain positiivista siihenkin päivään.
Keskiviikko yönä, kun hiippailin baarista alkoi lunta tulla ja lunta on tullutkin oikeastaan tähän päivään saakka. Torstaina käytiin jo hiihtelemässä Brunnilla, mutta lunta oli tullut vain joku 20cm ja pohjat kolisi vielä vähäsen läpi. Kuitenkin ihan kivaa hiihtoa.Nyt ollaan urakoitu kunnon toimistopäiviä tämä lauantai ja eilinen perjantai. Eilen vetästiin Tanelin kanssa heti aamusta Titliksen puolelle. Keli oli vähän sinkissä ja lunta tuli, mutta vedettiin silti kertaa kolme kertaa Grossin pätkä Jockstokilta. Siinä tulee yhdessä laskussa noin. 800m verttiä ja koko lasku oli yhtä faceshottia! Lunta oli tuolle pätkälle tullut jo paikoitellen vajaa sauvan mitta. Mentiin iltapäiväksi vielä laskemaan Brunnin puolelle ja vedettiin kaks laskua Grunewaldiin Brunnin topista. Grunewaldin laskuun löytyy monia eri variaatioita ja niihin lähdetään yleensä Brunnin topista haikkaamalla vähän. Verttiä laskuun kertyy noin. 1100m ja lasku päätty Grunewaldin juna-asemalle (900m merenpinnasta) hieman Engelbergistä alaspäin ja sieltä pääsee näppärästi takaisin kylään junalla. Brunnin puolella, muutenkin dumppi päivinä mukavempi hiihdellä, kun löytyy metsää joka suojaa sateelta ja parantaa näkyvyyttä. Tarkkana joutuu olemaan, sillä osa metsistä on suojeltuja alueita.
Gross ja pieni sinkki. Kuitenkin laskettava...
Tänään paukuttiin heti aamusta Brunniin ja hiihdeltiin siellä puoleenpäivään asti ja yksi veto tehtiin Grunewaldiin ja päästiinkin korkkaamaan se lasku. Iltapäivä menikin Titliksen puolella. Kyttäiltiin eka kelejä Jockpassissa ja vedettiin jotain pienempiä linjoja hissien läheisyydessä. Yhtäkkiä keli kirkaistui. Vedettiin ylös Jochstokkiiin päästiin korkkaamaan Gross. Nyt näkyvyyttä riitti, toisinkuin eilen. Mikäs siinä päästellessä pohjatonta puuteria kavereitten kanssa. Vedettiin Grossin pätkää aina niin myöhään, että oltiin laaksossa vasta viiden maissa. Mukana ollut Teo vielä innoistui haastamaan Grossiin laskevan jyrkän kurun. Makea pätkä! Huhhuh Hieno päivä!
Kuvia ei oikein olla saatu otettua sillä lasku on maittanut liikaa! Ensi viikolla saan, kuitenkin pokkarin tänne niin sen luulisi olevan ainakin helpompi kaivaa taskusta. Katsotaan jos tilanne paranisi sillon!
-Kuutti
25.1.2010
Kuulumisia Enkeltenvuorelta!
alakerrassa sijaitsee meidän suuri lukaali...
Noniin nyt aletaan olemaan poikien kanssa mestoilla Engelbergissä. Reissussahan on mukana allekirjoittaneen (Kuutti) lisäksi Taneli ja tuo yksi Antti. Käytiin tuossa Helsingissä hakemassa vähän tuntumaa reissuun ja viikko sitten torstaina paukittiin laivalla Saksaan ja lauantaiaamuna oltiin paikan päällä Eberissä. Otettiin kämppä haltuun aamusta ja käytiin kattelemassa lasku paikkoja iltapäivästä. Löydettiinkin jotain pientä kivaa Jockstockin puolelta.
välipäivän viettoa Luzernissa(Taneli)...
Tavoitteena Tanelin kanssa olisi seuraavat kaksi kuukautta asua täällä ja laskea mäkeä. Kolmas laskija Antti lähtee Helmikuun puolenvälin jälkeen tekemään Suomeen duunia. Yritetään tähän aina päivitellä kuulumisia täältä. Itse lanailen telluilla ja nuo kaksi muuta laskee vielä kantapäät kiinni suksissa.
meitsi lanailee yhtä kurua...
Ollaan nyt viikko laskeskeltu mäkeä ja käyty vähän tsekkailee yöelämääkin. Luntahan tänne kaipailisi lisää eli kunnon dumppia. Kuitenkin tuossa yhtenä yönä tuli vähän lisää lunta, niin vanhat jäljet peittyivät kivasti ylhäältä vuorilta ja päästiin korkkailemaan yhtä suurta bowlia Jockstockin puolelta. Muutenkin ollaan keskitytty laskemaan enemmän Jockstockin puolen mestoja.
Tane lainailee...
Sen mitä itse oon huomannut niin jengi ei lähde täällä kovin herkästi skinnailemaan kauemmaksi mestoille. Sen takia ollaankin päästy korkkailemaan mukavia seinämiä, kun ollaan hieman kehdattu nähdä vaivaa.
skinnailua...
Muutenkin silmään on pistänyt pari asiaa. Viime talvena olin maaliskuussa täällä laskemassa mäkeä ja silloin ainakin tuntui, että oli paljon enemmän kausi asukkeja ja enemmän ruuhkaa mestoilla. Nyt on saanut suht rauhassakin päästellä menemään, mutta en osaa sanoa johtuuko se siitä, että on vasta Tammikuu. Hyvähän täällä kuitenkin on olla, mäenlasku maittaa. Nyt odotellaan seuraavia sateita. Hyvällä tuurilla tällä viikolla saattaisi puskea lisää lunta, mutta saa nähdä. Yritetään puskea lisää juttua ja kuvia hetimiten.
-Kuutti
Tarinat ja kokemukset muuttuvat legendoiksi vain kerrottuina...
Tarinoita on monia ja kokemuksia sitäkin enemmän. Miksipä et jakaisi omia muistojasi? Kirjoita tarinasi ja lähetä sähköpostilla info(miu)wildlifetelemark.fi niin tallennetaan ne.